Millainen haaste uusi opetusteknologia on koulurakentamiselle ja erityisesti korjausrakentamiselle?    

by

Suomen koulurakentamisen painopiste on korjausrakentamisessa. Miten uudentyyppiset avoimet oppimisympäristöt toteutetaan vanhaan koulurakennukseen?

Laitteet ja koneet pienenevät, mutta johdotuksia edelleen tarvitaan – sähkövirtaa ei (vielä…) saada langattomasti. Miten johdotukset ja kaapeloinnit ratkaistaan tilaan ja kalusteisiin sopivalla tavalla? Älytaulut tulevat – johtaako se takaisin frontaaliopetukseen?  Tule pohtimaan asiaa Reino Tapanisen kanssa.

Kommentoi. Kerro kokemuksistasi ja ajatuksistasi.

Mainokset

Avainsanat:

5 vastausta to “Millainen haaste uusi opetusteknologia on koulurakentamiselle ja erityisesti korjausrakentamiselle?    ”

  1. Marja Rosti Says:

    Edelleen taideopetustilojen suunnittelussa uuden teknologian vaatimusten huomioon otto ontuu yleissivistävällä puolella. On aika järjetön idea tunkea samaan tilaan monia eri toimintoja ja toisaalta jos tilat ovatkin osastoitu, on tuloksena pieniä koppeja, joihin mahtuu samanaikaisesti vain 2-4- oppilasta.
    Taideopetustilat ovat useampien tilojen muodostama kokonaisuus, joissa on otettava huomioon opetusryhmän koko ja koneistusten vaatimukset. Jos ryhmässä on 25-opiskelijaa, täytyy tilaan mahtua 26-27 konetta! Vielä näyttää kummittelevan myös käsitys siitä, että matemaattisten aineitten opettajat opettaisivat ns. kuvankäsittelyä (outo termi?), ja sen mukaisesti varustellaan tietokoneluokkia ilman yhteyttä taidetiloihin. Pahimmassa tapauksessa heitellään koneita itse maalaustilaan, seinien vierille, kaiken sotkun keskelle!
    Terveisin Marja

    • Elias Aarnio Says:

      Hei,

      Marja Rosti kirjoitti:

      ”Vielä näyttää kummittelevan myös käsitys siitä, että matemaattisten aineitten opettajat opettaisivat ns. kuvankäsittelyä (outo termi?), ja sen mukaisesti varustellaan tietokoneluokkia ilman yhteyttä taidetiloihin.”

      Voisitko, Marja, tarkentaa mitä tarkoitat tällä. Onko ajatuksesi se, että kuvataiteen opetuksessa käytettävien tietokoneiden olla fyysisesti yhteydessä taidetiloihin? Jos näin, eikö vastaava argumentti päde myös tietotekniikka-avusteiseen opetukseen muissakin oppiaineissa? Miksi erityisesti taideopetuksen (en edes tiedä tarkoitetaanko tällä myös musiikkia ja muitakin esittäviä taiteita) pitäisi olla tässä erityisasemassa?

      Mikä termissä kuvankäsittely on outoa? Se on mielestäni kohtalaisen onnistunut vastine englannin kielen käsitteelle image manipulation. Se on totta, että se ei varmaan vastaa kuvataiteilijan näkemystä kuvan luomisesta mutta käsitehän tarkoittaa kuvankäsittelyohjelman hallintaa, teknisiä valmiuksia jota luova tekeminen päältää.

      • Marja Says:

        ”Jos näin, eikö vastaava argumentti päde myös tietotekniikka-avusteiseen opetukseen muissakin oppiaineissa? Miksi erityisesti taideopetuksen (en edes tiedä tarkoitetaanko tällä myös musiikkia ja muitakin esittäviä taiteita) pitäisi olla tässä erityisasemassa?”
        Tarkoitan toki kaikkia taiteita, ja varmasti on niin ettei ole ainetta, missä po. sovelluksia ei voisi käyttää. Olin useasti ainokainen taideopettaja useilla ns. kuvankäsittelykursseilla 90-luvulla, kunnes TAIK alkoi järjestää räätälöityjä kursseja visuaalisen kulttuurin palveluksessa oleville.
        Kohtasin usein ihmettelyä, mitä kuviksen opettaja tekee ATK-kursseilla. Huvittavinta oli se että kurssi saattoi käsitellä videoeditointia, lehden taittoa tai 3d-grafiikkaa (!) Myös vaatimuksiini saada käyttöön kuvataideluokkaan tietokoneita, kohtasi tiukkaa vastustusta. Nyt matemaattisten aineiden monopoli on murtunut, mutta tiukkaa se teki.

  2. Lea Olli Says:

    Koulukirjastojen kehittämiselle tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja. Tiedonhallintataitoja painotetaan jo useissa kannanotoissa. Koulukirjastoihin monipuolisina oppimisympäristöinä tulisi panostaa. Tällä hetkellä monessa koulussa ei ole osoittaa fyysistä tilaa koulukirjastolle tai tila on yksinkertaisesti liian pieni. Kuinka tulevaisuudessa tuetaan oppilaiden tutkivaan oppimiseen ja tiedonhankintaa (-hallintaan) tähtääviä opetusmenetelmiä, jos koulukirjastojen mahdollisuuksia monipuolisina mediakeskuksina ei ote huomioon? Miten medialukutaito voi kehittyä, jos ainoa tiedonlähde on oppikirja? Tarvitaan siis perinteistä kirjallisuutta, mutta myös nykyaikaisia laitteita oppilaiden opiskelun tueksi. Koulukirjastot ovat tässä asiassa aivan keskeisiä toimijoita!

    • Päivi Hänninen Says:

      Koulukirjastot ja entistä syvempi koulun ja kirjaston yhteistyö antavat mahdollisuuksia tiedonhallintataitojen oppimiseen, nykyaikaiseen mediakasvatukseen ja myös tekemällä oppimiseen. Kasvatusta ja oppimista on katsottava kokonaisuutena. Hallintorajat eivät saa estää kokonaisvaltaista oppimista. Kunnissa eri toimijoiden vuoropuhelu ja näkemyksellinen johtaminen on parhaiden mahdollisten oppimisympäristöjen muodostamisen välttämätön edellytys.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: