Kirjoittajan arkisto

Rakenteiset päättelyketjut ja avoin lähdekoodi

26.11.2009

lehtori Mia Peltomäki, Kupittaan lukio

Aineisto

Päätöspuheenvuoro Jyrki J. Kasvi

25.11.2009

Kansanedustaja, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jyrki J. Kasvin esityksen aineistot saatavilla (pdf):

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

OPH:n pääjohtaja: Tiedon valtatiellä eteenpäin

24.11.2009

Virtuaaliopetuksen päivien avauspuheenvuoro 23.11.2009 Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen, esityksen aineistot (pdf):

Tiedon valtatiellä eteenpäin – tietotekniikan opetuskäytöstä suomalaisen koulutuksen uusi valttikortti

Kollektiivista kirjoittamista tapahtuman ohella

24.11.2009

Esko Lius laittoi alulle tämän blogin sosiaalisen median tulevaisuutta koskeneen herätetekstin innottamana yhteisöllisen kirjoittamisprosessin uuden wikimäisen Etherpad-verkkopalvelun avulla. Etherpad mahdollistaa usean henkilön yhtäaikaisen kirjoittamisen, mitä tavallinen wiki ei tee.

Kollektiivisessa kirjoittamisprosessissa on työstetty aihetta Sosiaalisen median tulevaisuus opetuksessa. Nimeltä mainiten tekstin tuottamiseen on osallistunut kymmenisen ihmistä, osa paikan päältä virtuaaliopetuksen päiviltä, osa kotoaan, yksi kirjoittaja jopa ulkomailta. Etherpadiin ei tarvitse erikseen kirjautua, vaan riittää, että siirtyy verkkosivulle ja ryhtyy editoimaan tekstiä. Jos joku toinen kirjoittaa yhtä aikaa, tekstin syntymisen näkee suoraan sivulta.

Reaali- ja virtuaalitodellisuus samassa tilassa

24.11.2009

Miten rakennetaan toimiva oppimisympäristö? Kehittämispäällikkö Ilkka Kukkonen (etänä) ja projektipäällikkö Teemu Moilanen, Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa on panostettu viime vuosina entistä enemmän Second Lifen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Usein osa  osallistujista on läsnä reaalimaailman opetustilanteessa ja osa avattarina virtuaalimaailmassa. Virtuaalimaailman ja reaalimaailman saumaton yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi mutta välttämättömäksi tehtäväksi erityisesti nyt, kun tuleva Itä-Suomen yliopisto toimii kolmella kampuksella Savonlinnassa, Joensuussa ja Kuopiossa.

Saman oppimiskokemuksen välittäminen kahden erilaisen maailman välillä on paitsi teknologinen myös pedagoginen haaste. Ilkka Kukkonen ja Teemu Moilanen kertovat esityksessään, kuinka tämä ongelma ratkaistiin Savonlinnassa.

Tuloksena syntyi moderni oppimistila, jossa tekniset ratkaisut – mm. liikkeen tunnistavat kamerat, automatisoitu luentotallennusjärjestelmä ja älytaulut – tukevat vuorovaikutusta, kommunikointia ja kokemusten jakamista virtuaali- ja reaalimaailmojen välillä. Erilaisten maailmojen yhdistämisestä on jo saatu hyviä kokemuksia mm. käynnissä olevassa LOVE-hankkeessa ja viime syksynä järjestetyssä Oppiminen eri maailmoissa -seminaarissa.

>>Kukkosen esityksen echo-tallenne.

Blogit ja wikit oppimisen ja ohjaamisen tukena

24.11.2009

Tietojärjestelmäpäällikko Ville Venäläinen, Otavan opisto.

 

Verkko-opetus ja uudet mahdollisuudet taideopetuksessa  

23.11.2009

Esityksen aineisto saatavilla (pdf).

Verkko-opetus uusien mahdollisuuksien avaajana taideopetuksessa
vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto

Metalliosaajien verkosto

23.11.2009

Esityksen aineisto saatavilla (pdf).

Metalliosaajien verkosto – projektioppimista metallialalla
palvelupäällikkö Hannu Fyhr, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Ohjaus uusilla urilla – mobiiliohjaus työssäoppimisessa  

23.11.2009

Esityksen aineistot saatavilla (pdf):

Ohjaus uusilla urilla – esimerkki mobiiliohjauksen hyödyistä työssäoppimisessa
projektipäällikkö Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto verkkopedagogiikan lehtori Heli Kinnunen, Ammatillinen opettajakorkeakoulu,Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kohti uutta oppimisen kulttuuria

23.11.2009

>>Esityksen aineistot saatavilla (pdf).

Kohti uutta oppimisen kulttuuria – Liikkeelle-hankkeen kokemuksia yläkouluissa ja lukiossa
projektisuunnittelija Heli-Maija Nevala, Heureka, suomalainen tiedekeskus apulaisrehtori Päivi Ojala, Kalajoen lukio

Tiedonkulku ja oppimisen prosessit

23.11.2009

Esityksen aineisto saatavilla (pdf):

Tiedonkulku ja oppimisen prosessit – sosiaalinen media yhteisöllisyyden lisääjänä
lehtori Johanna Rintanen, Salon seudun ammattiopisto

Oppiminen sosiaalisissa ja virtuaalisissa tiloissa

22.11.2009

Professori Jari Multisilta
Tampereen teknillinen yliopisto, Visiting fellow, Nokia Research Center

» Esitysaineisto (pdf)

Oppijan polku virtuaalikylässä – luonnonvara- ja ympäristöalan osaajaksi

22.11.2009

Virtuaalikylä (www.virtuaali.info) on oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat voidaan tutustuttaa luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten maatilojen, metsien, puutarhojen, hevosalan sekä luonto- ja ympäristöalan oppimisympäristöjen normaaliin arkeen. Virtuaalikylä on verkkoon tuotettu maaseutuympäristö, jota käytetään luonnonvara- ja ympäristöoppilaitosten opetuksen tukena. Virtuaalikylässä voivat kaikki kiinnostuneet käydä tutustumassa erilaisten maaseutuyritysten sekä maaseutuoppilaitosten toimintaan.

Hankekoordinaattori Menna Rantala, Hämeen ammatti-instituutti
Opiskelijat Teija Rissanen ja Annika Muurinaho, Hämeen ammattikorkeakoulu

» Esityksen aineistot saatavilla (pdf).

Blogit ja wikit oppimisen ja ohjaamisen tukena

20.11.2009

Sosiaalisen median työkalut omine toimintaperiaatteineen ovat yhä selkeämmin muuttumassa osaksi tämän päivän yleissivistystä. Perustyökalut kuten blogit ja wikit toimivat hyvänä pohjana reflektoinnille, yhdessä tekemiselle, vertaistoimimiselle monella tasolla sekä koulun ja kodin yhteistyössä.

Verkon avoin toimintakulttuuri on kuitenkin monelle meistä vielä vieras ja siihen sisäänpääsy vaatii henkilökohtaista kokeilemista. Millaisia kokemuksia sinulla on blogien ja wikien käyttämisestä osana koulutyön arkea?

Kemian opetusta tieto- ja viestintätekniikan välineitä käyttäen

18.11.2009

Tieto- ja vietintätekniikka (TVT) edistää luonnontieteiden oppimista kaikilla opetusasteilla. Esimerkiksi kemiassa TVT toimii kaikissa kemiaan liittyvissä työvaiheissa linkkinä kokeellisen ja teoreettisen kemian välillä.Kemiassa TVT:tä käytetään hypoteesien muodostamiseen, mittaamiseen, tulosten selittämiseen, arviointiin ja visualisoimiseen. Kemiassa yleisesti käytettyjä TVT:n muotoja ovat mittausautomaatio, tietokoneavusteiset käsitekartat, molekyylimallinus, animaatiot, simulaatiot ja videot. Näiden jakelu- ja käyttökanavina voidaan luonnollisesti hyödyntää verkkoa esimerkiksi sosiaalisen median tai verkkopohjaisten oppimisympäristöjen muodossa. Erilaisista mahdollisuuksista kertovat Maija Aksela ja Johannes Pernaa.

TVT:n hyödyntäminen opetuksessa ei kuitenkaan ole kovin yleistä Suomessa. Ongelmana ei ole opettajien asenteet, vaan tiedot, taidot ja aika-, ohjelmisto- ja tietokoneresurssit. Miten tilannetta voitaisiin helpottaa? Miten TVT saataisiin siirrettyä tehokkaasti kentälle? Minkälaista tukea opettajat tarvitsevat TVT:n hyödyntämiseen? Miten opettajat haluavat hyödyntää TVT:tä?

>>Esityksen aineistot saatavilla (pdf).

Miten selviämme teknologian haasteista?

17.11.2009

Pitääkö opettajien koulutusta muuttaa radikaalisti vastaamaan tämän päivän diginatiivien maailmankuvaa ja toimintatapoja? Kenen vastuulle jää sosiaalisuuteen kasvattaminen? Vai riittääkö netti siihen?

Millainen haaste uusi opetusteknologia on koulurakentamiselle ja erityisesti korjausrakentamiselle?    

17.11.2009

Suomen koulurakentamisen painopiste on korjausrakentamisessa. Miten uudentyyppiset avoimet oppimisympäristöt toteutetaan vanhaan koulurakennukseen?

Laitteet ja koneet pienenevät, mutta johdotuksia edelleen tarvitaan – sähkövirtaa ei (vielä…) saada langattomasti. Miten johdotukset ja kaapeloinnit ratkaistaan tilaan ja kalusteisiin sopivalla tavalla? Älytaulut tulevat – johtaako se takaisin frontaaliopetukseen?  Tule pohtimaan asiaa Reino Tapanisen kanssa.

Kommentoi. Kerro kokemuksistasi ja ajatuksistasi.

Oppimisalustat ja interaktiiviset esitystaulut opetusmenetelmien monipuolistajina

17.11.2009

Interaktiiviset esitystaulut ja erilaiset oppimisalustat muuttavat opettajien ja oppilaiden fyysistä oppimisympäristöä. Samalla ne antavat mahdollisuuden käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä  ja materiaaleja oppimisen tukena.

Alustat ja opetusteknologia antavat tilaa oppilaiden asiantuntijuuden jakamiselle ja kehittämiselle tavalla, joka mahdollistaa tutkivan oppimisen ja vuorovaikutuksen oppilaiden kesken. Tämä muutos on Suomessa aivan ovella. Espoossa ja Riihimäellä opettajat ovat tämän muutoksen keskellä ja kynnyksellä. Tule pohtimaan Salla Vainion ja Tiina Korhosen kanssa tähän muutokseen liittyviä kysymyksiä kouluun liittyvien eri tekijöiden kannalta.

Miten nämä välineet voidaan valjastaa palvelemaan oppimisen asiaa! Miten alustan tai älytaulujen käyttö tukee oppilaiden oppimista? Mitä uutta opetusteknologia tuo tullessaan opetustilanteeseen? Millaisia taitoja tulevaisuuden opiskelijat ja työelämään siirtyvät ihmiset tarvitsevat? Kommentoi ja kerro kokemuksistasi.

» Esityksen aineistot saatavissa (pdf).

Opettaja oman digitaalisen oppimateriaalinsa laatijana  

17.11.2009

Matemaattisen ajattelun oppimisympäristö  (MAO) on uusi lähestymistapa peruskoulun ylempien luokkien (ja toivottavasti jatkossa myös alempien luokkien) matematiikan opettamiseen ja opiskeluun. Oriveden yhteiskoulussa on laadittu monipuolista oppimateriaalia, mm. opetusvideoita, vihko- ja tietokonetehtäviä.

Oppilaan henkilökohtaisen päiväkirjan avulla sekä oppilas että opettaja voivat tarkkailla opiskelun edistymistä reaaliajassa. Pasi Kiema ja Sauli Hartikainen kertovat myönteisistä ja kielteisistä kokemuksistaan sekä teknisistä ratkaisuista, joita ovat käyttäneet Internet-sivuston (www.matematiikka.net) ja sen sisällön luomisessa.

Mikä on opettajan itse laatiman oppimateriaalin rooli, milloin se on paikallaan ja milloin pitäisi olla saatavilla valmista materiaalia, millaista? Kannustavatko ilmaiset työkalut opettajia itse laatimaan oppimateriaalia. Miten opettajien itsensä laatima materiaali saataisiin myös muiden opettajien käyttöön?

» Esityksen aineisto saatavissa (pdf).

Mistä digitaalista oppimateriaalia opetukseen?

17.11.2009

Tutkimusten mukaan suomalaiset opettajat käyttävät opetuksessaan vähemmän digitaalista oppimateriaalia, mutta toivovat sitä enemmän kuin kollegansa muissa maissa. Kertooko se siitä, että Suomessa on omalla kielellä oppimateriaalia vähemmän tarjolla kuin muissa maissa, vaiko siitä että perinteisten opetusmenetelmien tueksi toivotaan digitaalisia harjoitteluaineistoja ja vastaavaa perinteistä oppimateriaalia, mutta digitaalisessa muodossa?

Vaikuttavatko oppimateriaalivalinnat opetusmenetelmien valintaan, vaiko päinvastoin? Onko mahdollista luoda digitaalista oppimateriaalia, jota voidaan hyödyntää ymmärtävän oppimisen tukena vai onko sellaisen luominen liian kallista pienillä markkinoilla? Missä viipyy oppimispelien läpimurto?  Onko oppimateriaalien kehittäminen jäänyt muiden tieto- ja viestintätekniikan ympäristöjen kehittämisen varjoon?

On myös osoitettu, että jo olemassa olevaa oppimateriaalitarjontaa ei tunneta riittävästi. Ella Kiesi kertoo digitaalisten oppimateriaalien kehittämisen haasteista ja Opetushallituksen suunnitelmista parantaa oppimateriaalien löydettävyyttä.

>>Esityksen aineisto saatavilla (pdf).